Monthly Archives: November 2018

f5

Rokote ennaltaehkäisee sairauksia

Rokote sisältää taudinaiheuttajan tai sen osia. Se on biologinen valmiste ja sen tarkoituksena on tuoda rokotettavan elimistöön taudinaiheuttaja sellaisessa muodossa, että rokotettava ei sairastu tautiin mutta kehittää immuniteetin tautia vastaan. Rokotteissa on vaikuttavia aineita ja apuaineita. Taudinaiheuttajat ja niiden osat ovat välttämättömiä elimistön puolustusreaktion herättämiseksi. Rokotteissa taudinaiheuttajia on heikennetty niin, että ne eivät aiheuta tautia, vaan nimenomaan ehkäisevät taudilta. Rokotteiden apuaineisiin kuuluvat täyteaineet, säilöntä- ja stabilointiaineet ja tehosteaineet. Niitä käytetään usein rokotteen tehon, säilyvyyden ja käyttöominaisuuksien parantamiseksi. Tehosteaineita käytetään taudinaiheuttajan aikaansaaman puolustustautumisreaktion aikaansaamiseksi. Rokotteita kehitetään yleensä pitkiä aikoja, mutta joskus niitä voidaan tuoda markkinoille myös nopeammin. Muutama vuosi sitten markkinoille tuotiin vähäisemmän testauksen seurauksena sikainfluenssaa torjumaan rokote, joka aiheutti myöhemmin narkolepsiaa monille ihmisille. Tämä onkin lisännyt osaltaan rokotevastaisuutta viime vuosina.

Rokotevastaisuus on lisääntynyt

Suomessa on laaja rokoteohjelma. Väestöä on rokotettu laajalti monia tauteja vastaan, esimerkkinä polio, tuberkuloosi ja jäykkäkouristus. Rokotusten avulla moni hengenvaarallinen tauti on saatu kytkettyä joko kokonaan tai lähes kokonaan pois. Varsinkin viime aikoina rokotevastaisuus on kuitenkin kasvanut. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset jättävät mielummin rokottamatta itsensä ja lapsensa. Syynä tähän on lähinnä pelko rokotusten mahdollisista sivuvaikutuksista. rakote2Sikainfluenssarokote on hyvä esimerkki aiheesta. Uutisointi rokotehaitoista on johtanut siihen, että monet ihmiset kyseenalaistavat rokotusten turvallisuuden. Siksi yleistä tietoisuutta rokotteista tulisikin lisätä. Rokotukset ovat tärkeä osa yleistä tartuntatautien torjuntaa. Suomessa lapsille tarjotaan maksuttomia rokotteita kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. Rokoteohjelman tarkoitus on suojata koko väestöä mahdollisimman hyvin tarttuvilta taudeilta.

Osa vanhemmista kieltää lastensa rokotukset. Nykypäivänä on havaittavissa, että monia vakavia tauteja ei pidetä ongelmana, koska niitä ei enää esiinny. Suoja perustuu kuitenkin kattaviin rokotuksiin. Tämä on nähty muun muassa polion kohdalla, joka vasta äskettäin on lähestulkoon kokonaan saatu hävitettyä maapallolta. Poliota vastaan taisteltiin Suomessakin vielä 1980-luvulla. Nykyään epidemiat eivät pääse leviämään, koska suurin osa väestöstä on rokotettu. Kun osa väestöstä kieltäytyy rokotuksista, näiden sairauksien ja epidemioiden todennäköisyys kuitenkin kasvaa. Ihmiset eivät välttämättä ajattele asiaa laajemmalti – ainostaan omalta kohdaltaan. Kuka meistä haluaisi oikeasti palata aikaan, jolloin vaaralliset kulkutaudit tappoivat säännönmukaisesti lapsia jo taaperoiässä tai jopa ennen sitä? Tietoisuutta rokotteiden suojasta ja tautien syntymisestä olisikin hyvä lisätä.

Rokoteohjelma myös aikuisille

Kansallinen rokoteohjelma kattaa rokotukset, jotka saa ilman maksua omalta terveysasemalta. Aikuisten tulee huolehtia itse omista rokotuksistaan, sillä niistä ei ilmoiteta missään erikseen. On olemassa tehosterokotuksia, joka tulisi ottaa 20 vuoden välein aina 65-vuotiaaksi saakka. Esimerkiksi kurkkumätä-jäykkäkouristusrokote on tällainen rokote. Poliorokotetta taas suositellaan riskialueille matkustaville, sieltä saapuville sekä heidän lähipiirilleen. Jokaisella tulisi olla tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan joko sairastettujen tautien tai kahden MPR-rokoteannoksen antama suoja. Vesirokkorokotetta suositellaan silloin, jos ei ole vielä vesirokkoa sairastanut.Rokote1 Aikuisella tämä tauti voi olla erittäin hankala ja vaatiikin usein sairaalahoitoa. Kausi-influenssarokotteen saa maksuttomana aikuiset, joiden terveydelle influenssa on vaaraksi. Työnantaja taas kustantaa ne rokotukset, joita työntekijät tarvitsevat työnsä vuoksi.

Moni opiskelija ja nuori aikuinen saa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Haaste syntyy yleensä siinä vaiheessa, kun rokotukset jäävät henkilön itsensä vastuulle. Olisi tärkeää, että jokainen huolehtii rokotuksista ja niiden tehosterokotuksista. Tehosterokotuksia tarvitaan säännöllisesti esimerkiksi kurkkumätää ja jäykkäkouristusta vastaan. Rokotuksia on saatavilla opiskelijaterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Nykyään ihmiset matkustavat paljon ja matkustettaessa sairauksien todennäköisyys lisääntyy erityisesti, kun matkustetaan alkeellisempiin olosuhteisiin. Jos suunnitelmissa on matkailu ulkomailla, kannattaa tarkistaa kohdemaan vaatimukset rokotuksista ja terveystodistuksista. Erityisesti Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa tarvitaan kattavampi rokotesuoja. Maakohtaisia eroja kuitenkin esiintyy. Matkailijan suurimmat terveysuhat piilevät usein ruoassa, alkoholissa ja huumeissa. Toisaalta myös liikenne voi aiheuttaa riskitilanteita. Omalla käyttäytymisellä voi vaikuttaa paljon ja pienentää todennäköisyyttä tartuntariskeihin.

f4

Jäykkäkouristus

Jäykkäkouristus on vakava tauti, jota vastaan on rokotettu jo pitkään. Jäykkäkouristuksessa Clostridium tetani -bakteerit kulkeutuvat elimistöön maaperästä. Bakteerit tuottavat elimistöön hermomyrkkyä, joka saa aikaan monia oireita. Oireista vakavin on ehdottomasti lihasjäykkyys, jota kutsutaan myös eräänlaiseksi halvaukseksi. Se voi johtaa jopa kuolemaan hoidosta huolimatta. Suomessa jäykkäkouristus on erittäin harvinainen. Rokote suojaa tartunnoilta myös ulkomailla. On siis tärkeää pitää rokotteet voimassa jatkuvasti.

Taudin esiintyvyys

Jäykkäkouristus on kaikkein yleisintä lämpimissä kehitysmaissa.Jäykkäkouristus1 Vuosittain tautiin kuolee noin miljoona ihmistä. Vielä 1940-luvulla Suomessa todettiin vuosittain noin 50 tautitapausta. 1970-luvulla tapauksia oli enää vain noin 10 vuodessa. Nykyään yksikin jäykkäkouristukseen sairastunut on harvinainen tapaus. Itse bakteeri kylläkin on todella yleinen, sillä sitä asuu joka puolella maailmaa. Bakteeria on löydetty myös esimerkiksi koiran suusta. Sen vuoksi jokaisen kannattaa pitää jäykkäkouristusrokote voimassa, sillä meilläkin on riski sairastua siihen.

Tauti puhkeaa siten, että avonaiseen haavaan pääsee likaa maaperästä. Tällöin lika tukkii haavan, eikä haava pääse hengittämään. Tällainen hapenpuute suosii Clostridium tetani -bakteeria. Viimeisimmät tartuntatapaukset Suomessa on saatu esimerkiksi kaatumisonnettomuuksissa, koiran purressa tai esimerkiksi ruusunpiikistä. Viimeisin tapaus Suomessa on vuodelta 2014. Tämä todettiin iäkkäällä henkilöllä, jolla oli makuuhaavoja. Bakteeri oli päässyt elimistöön haavan kautta ja aiheuttanut näin myrkytystilan, joka levisi koko elimistöön.

Jäykkäkouristuksen oireet

Jäykkäkouristus2Taudin oireet alkavat ilmestyä varhaisimmillaan viikon päästä bakteerin kulkeutumisesta elimistöön. Joskus oireiden ilmaantumiseen voi mennä jopa kolmekin viikkoa. Yleisesti ottaen ensimmäinen oire on leukalukko. Samaan aikaan sairastuneella on kuumetta ja hän hikoilee ja on levoton. Hiljalleen kouristukset ja jäykkähalvaukset leviävät jokaiseen lihakseen saaden pahimmillaan koko kehon jäykäksi. Kouristukset voivat olla todella rajuja. Kuolemantapaukset johtuvat yleensä hengityshalvauksesta tai sydämen toiminnan häiriöistä, joita tauti aiheuttaa.

Diagnoosi tehdään oireiden mukaan. Erityisen helppoa jäykkäkouristuksen toteaminen on, jos potilaalla on ollut hiljattain avohaava. Jäykkäkouristuksen oireet ovat hyvin erilaisia kuin muiden ääreishermostoon vaikuttavien tautien oireet. Sen vuoksi diagnoosi on kohtalaisen helppo tehdä. Kun tauti on kuitenkin jo käynnissä, siihen on vaikea vaikuttaa edes hyvällä hoidolla. Sairaalassa potilaalle annetaan jäykkäkouristusmyrkyn vasta-ainetta. Jos potilas selviää, toipuminen kestää kuitenkin useiden kuukausien ajan.