Category Archives for "Terveys"

f4

Jäykkäkouristus

Jäykkäkouristus on vakava tauti, jota vastaan on rokotettu jo pitkään. Jäykkäkouristuksessa Clostridium tetani -bakteerit kulkeutuvat elimistöön maaperästä. Bakteerit tuottavat elimistöön hermomyrkkyä, joka saa aikaan monia oireita. Oireista vakavin on ehdottomasti lihasjäykkyys, jota kutsutaan myös eräänlaiseksi halvaukseksi. Se voi johtaa jopa kuolemaan hoidosta huolimatta. Suomessa jäykkäkouristus on erittäin harvinainen. Rokote suojaa tartunnoilta myös ulkomailla. On siis tärkeää pitää rokotteet voimassa jatkuvasti.

Taudin esiintyvyys

Jäykkäkouristus on kaikkein yleisintä lämpimissä kehitysmaissa.Jäykkäkouristus1 Vuosittain tautiin kuolee noin miljoona ihmistä. Vielä 1940-luvulla Suomessa todettiin vuosittain noin 50 tautitapausta. 1970-luvulla tapauksia oli enää vain noin 10 vuodessa. Nykyään yksikin jäykkäkouristukseen sairastunut on harvinainen tapaus. Itse bakteeri kylläkin on todella yleinen, sillä sitä asuu joka puolella maailmaa. Bakteeria on löydetty myös esimerkiksi koiran suusta. Sen vuoksi jokaisen kannattaa pitää jäykkäkouristusrokote voimassa, sillä meilläkin on riski sairastua siihen.

Tauti puhkeaa siten, että avonaiseen haavaan pääsee likaa maaperästä. Tällöin lika tukkii haavan, eikä haava pääse hengittämään. Tällainen hapenpuute suosii Clostridium tetani -bakteeria. Viimeisimmät tartuntatapaukset Suomessa on saatu esimerkiksi kaatumisonnettomuuksissa, koiran purressa tai esimerkiksi ruusunpiikistä. Viimeisin tapaus Suomessa on vuodelta 2014. Tämä todettiin iäkkäällä henkilöllä, jolla oli makuuhaavoja. Bakteeri oli päässyt elimistöön haavan kautta ja aiheuttanut näin myrkytystilan, joka levisi koko elimistöön.

Jäykkäkouristuksen oireet

Jäykkäkouristus2Taudin oireet alkavat ilmestyä varhaisimmillaan viikon päästä bakteerin kulkeutumisesta elimistöön. Joskus oireiden ilmaantumiseen voi mennä jopa kolmekin viikkoa. Yleisesti ottaen ensimmäinen oire on leukalukko. Samaan aikaan sairastuneella on kuumetta ja hän hikoilee ja on levoton. Hiljalleen kouristukset ja jäykkähalvaukset leviävät jokaiseen lihakseen saaden pahimmillaan koko kehon jäykäksi. Kouristukset voivat olla todella rajuja. Kuolemantapaukset johtuvat yleensä hengityshalvauksesta tai sydämen toiminnan häiriöistä, joita tauti aiheuttaa.

Diagnoosi tehdään oireiden mukaan. Erityisen helppoa jäykkäkouristuksen toteaminen on, jos potilaalla on ollut hiljattain avohaava. Jäykkäkouristuksen oireet ovat hyvin erilaisia kuin muiden ääreishermostoon vaikuttavien tautien oireet. Sen vuoksi diagnoosi on kohtalaisen helppo tehdä. Kun tauti on kuitenkin jo käynnissä, siihen on vaikea vaikuttaa edes hyvällä hoidolla. Sairaalassa potilaalle annetaan jäykkäkouristusmyrkyn vasta-ainetta. Jos potilas selviää, toipuminen kestää kuitenkin useiden kuukausien ajan.

f3

Terveyskeskus

Kunnan tai kaupunginosan terveyskeskus on enemmän täynnä toimintaa kuin alueen asukkaat tavallisesti ajattelevat. Kulissien takana käsitellään suuriakin asioita ja potilastapaukset voivat pahimmillaan ja parhaimmillaan olla yhtä haastavia kuin suurissa sairaaloissakin. Toisinaan lähin terveyskeskus on ainoa paikka, johon vakavasti sairas ihminen osaa hakeutua, vaikka oikea paikka olisikin erikoissairaanhoidossa. Terve ja nuori ihminen ei välttämättä käy terveyskeskuksessa kovinkaan usein, mutta kroonisesti sairaille ja vanhuksille se voi olla tärkeä osa arjen sujumista. Terveyskeskuksen tarjoamat palvelut riippuvat kunnan vaatimuksista ja resursseista sekä muista lähialueen tarjoamista julkisista terveyspalveluista.

Myös hädän hetkellä

Terveyskeskuksissa ei aina käydä pelkästään varatuilla ajoilla tai rutiinikäynneillä. terveyskeskus päivystys ottaa vastaan potilaita, joilla on jokin akuutti tarve päästä hoitoon ja jotka eivät jostain syystä kuulu tai pääse erikoisterveydenhuollon päivystykseen. Terveyskeskus1Suurista sairaaloista kaukana olevat kunnat saattavat pitää terveyskeskuksiaan auki tavallisten toimistoaikojen ulkopuolella, mikäli päivystys on sovittu heidän hoidettavakseen. Lisäksi joidenkin terveyskeskusten yhteydessä on myös vuodeosasto, jossa jatkohoitoon sijoitettujen potilaiden ohella on myös akuutteja tapauksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tiputukseen tulevat potilaat tai muut äkillisen lääkehoidon tarpeen potilaat. Pienemmissä kunnissa ei kuitenkaan ole aina lääkäriä käytettävissä ympäri vuorokauden, jolloin hoidosta vastaavat sairaanhoitajat.

Tavallisina toimistoaikoina terveyskeskuksista saa myös lääkärien ja sairaanhoitajien päivystysaikoja kiireellisiin mutta ei kuitenkaan vakaviin vaivoihin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sairastumiset, jotka vaativat sairaslomaa samana päivänä tai pienten lasten kuumetaudit. Pienet tikkaamista vaativat haavat voidaan nekin hoitaa terveyskeskuksessa. Päivystysajat menevät yleensä nopeasti eikä niitä anneta seuraaville päiville, joten ajanvaraukseen tulisi olla yhteydessä heti sen auettua. Jos aikoja ei riitä, potilas saatetaan ohjata sairaalan päivystykseen tai kehottaa soittamaan uudestaan seuraavana päivänä. Kiireettömiä aikoja taas voidaan antaa useankin viikon päähän riippuen terveyskeskuksen resursseista ja palveluiden ruuhkaantumisesta.

Osana arkea

Terveyskeskus voi olla osa terveenkin ihmisen arkea. Neuvolapalvelut ovat useimmissa paikoissa terveyskeskuksen yhteydessä, ja niitä käyttävät muun muassa lapsiperheet ja odottavat äidit. Säännöllisiä rutiinikäyntejä terveyskeskuksessa voivat Terveyskeskus2tarvita kroonisesti sairaat ihmiset, joilla ei ole muita vaivoja ja joiden sairaus on hyvässä hoitotasapainossa. Esimerkiksi diabeetikot voivat käydä lähimmän terveyskeskuksensa diabeteshoitajan luona säännöllisesti. Muita terveyskeskuksen terveille ihmisille tarjoamia palveluita ovat rokotukset. Rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset ovat ilmaisia ja ne kuuluvat kaikille. Matkailijoiden tarvitsemat erikoisemmat rokotteet annetaan myös terveyskeskuksessa, mutta ne pitää maksaa itse ja niitä varten pitää varata aika hyvissä ajoin.

Terveet vanhuksetkin voivat hyötyä terveyskeskuksen palveluista, sillä esimerkiksi kotihoidon organisointi tai hoitotarvikejakelu saattavat toimia terveyskeskuksesta käsin. Sairaanhoitajat, lähihoitajat ja lääkärit eivät siis pidä pelkkää sairasvastaanottoa työpäivänsä aikana, vaan hoitavat monenlaisia asioita yksittäisten potilaiden sekä yhteisön puolesta. Jos et ole vielä tietoinen siitä, millaisia palveluita oma terveyskeskuksesi sinulle tarjoaa, kannattaa käydä vilkaisemassa kunnan tai terveyskeskuksen verkkosivuja. Nykypäivänä asioista tiedotetaan hyvin myös sosiaalisen median kautta, eli silmät kannattaa pitää auki. Soittamalla suoraan terveyskeskukseen voit paitsi varata ajan, saada myös henkilökohtaista palvelua liittyen juuri sinun tarvitsemaasi apuun.

Terveys

Terveys on jokaiselle ihmiselle tärkeä asia, sillä se kuuluu hyvän elämän perusedellytyksiin. Jos terveys kärsii, kärsii usein myös elämänlaatu. Nuorille terveys on usein itsestäänselvyys, eikä omia valintoja välttämättä aina viitsitä miettiä oman terveyden ja tulevaisuuden kannalta. Mitä enemmän ikää tulee mittariin, sitä enemmän oma terveys alkaa kiinnostaa. Ikääntymiseen liittyy monesti erilaisia terveydellisiä vaivoja ja toisinaan jopa vakavia sairauksia. Sairauden uhka saattaa tuntua pelottavalta ja toisinaan jopa hallitsemattomalta. Onkin totta, että ihmisen terveydessä paljon on kiinni puhtaasti tuurista. On kuitenkin helpottavaa tietää, että suuri osa sairauksista on myös ehkäistävissä omilla valinnoilla ja elämäntavoilla. Vaikka omaisitkin geneettisen todennäköisyyden tiettyihin sairauksiin, terveelliset elämäntavat saattavat jopa kokonaan estää näiden sairausgeenien aktivoitumisen. Siksi ei olekaan yhdentekevää, miten ihminen terveydestään huolehtii. Terveellisiä elämäntapoja kannattaa noudattaa jo nuoresta saakka.

Miksi tieto ei siirry käytäntöön?

Terveys1Lähes jokainen suomalainen tietää, mitä terveelliset elämäntavat käytännössä tarkoittavat. Suomessa terveysneuvonta on alkanut jo 1900-luvun alkupuolella, kun esimerkiksi kiertävät kotitalousneuvojat valistivat perheenemäntiä hygieniasta ja terveellisestä ravitsemuksesta. Vuosisadan kuluessa terveydelliset ongelmat ovat muuttaneet muotoaan. Kun aiemmin perheissä kärsittiin aliravitsemuksesta ja tartuntatautien leviämisestä epähygieenisissä olosuhteissa, ovat nykyihmisen ongelmia kakkostyypin diabetes, ylipaino ja liian vähäinen liikunta. Terveellisiä elämäntapoja opetetaan jo koulussa terveystiedon oppitunneilla, mutta silti huonot elintavat eivät tunnu vähenevän. Ylipaino ja liikkumattomuus ovat joka vuosi suurempi ongelma ja niiden mukanaan tuomat sairaudet tuovat suuria kuluja myös yhteiskunnalle. Asiasta puhutaan jatkuvasti mediassa ja kouluissa, mutta silti käännöstä ei näytä tapahtumaan. Mikä avuksi, kun tieto ei siirry teoriaan, vaan ihmiset laiminlyövät terveyttään ihan tietoisesti?

Voidaan toki ajatella, että jokainen saa tehdä omalla terveydellään mitä haluaa, eikä ihmisen ruokailu- tai liikuntatottumuksiin tietenkään voi puuttua. Harva muutos jää pysyväksi, jos kyse ei ole omasta päätöksestä ja omasta halusta muuttaa elämäntapoja terveellisempään suuntaan. Paljon voidaan tehdä kuitenkin myös yhteiskunnallisella tasolla. Esimerkiksi makeisveron avulla voidaan korottaa epäterveellisten elintarvikkeiden hintaa, niin että ihmiset ostaisivat niitä vähemmän. Yritykset voisivat myös tehdä pienempiä sipsi- ja makeispakkauksia niin, että kerta-annos jäisi pienemmäksi. Työnantajia pitäisi kannustaa tarjoamaan työntekijöilleen esimerkiksi liikuntaseteleitä. Myös työergonomia vaikuttaa terveyteen ja sen vuoksi istumatyötä tekeville olisi tarjolla sähköpöytä. Työnantajankin etu on tietysti mahdollisimman terve työntekijä ja siksi monella työpaikalla onkin jo otettu kokeiluun erilaisia terveyttä edistäviä käytäntöjä. Usein yhteiskunnan tai yritysten tekemät muutokset auttavat myös yksilöä tekemään parempia valintoja.

Terveyttä ylläpidetään pienillä teoilla

Terveys2Arkiset teot ja valinnat vaikuttavat paljon siihen, miten pitkään ihminen terveenä pysyy. Yleensä terveyden ylläpitäminen ei vaadi mitään suuria tekoja, vaan pienillä ja jokapäiväisillä arjen valinnoilla on suurin merkitys. Päihteettömyys, kasvispainotteinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta kantavat jo pitkälle. Tupakointi kannattaa lopettaa ja riittävästä unesta kannattaa pitää kiinni. Terveys ei tarkoita vain fyysisten sairauksien välttämistä, vaan myös yhä enenevässä määrin myös henkisestä hyvinvoinnista huolehtimista. Stressi ja esimerkiksi liiallinen työnteko altistavat paitsi sydänperäisille sairauksille myös monille mielenterveyden ongelmille, kuten masennukselle ja ahdistukselle. Siksi unen ja rentoutumisen merkitystä ei kannata vähätellä. Hanki siis elämääsi työn lisäksi muutakin sisältöä.

Terveys3

Kun puhutaan terveydestä, ihmistä kannattaa katsoa kokonaisuutena. Hyvät ja rakastavat ihmissuhteet auttavat vähentämään stressiä ja ne myös lievittävät ahdistusta. Mielekkäät harrastukset auttavat päästämään irti työstressistä ja lisäksi niiden avulla mieli pysyy valoisana. Terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta pitävät energiatasot korkeina ja ne myös ehkäisevät ylipainoa, joka on riskitekijä monien sairauksien kohdalla. Uni puolestaan auttaa kehoa parantamaan itse itseään ja toipumaan päivän aikana tapahtuneesta kuormituksesta. Jokaisella elämän osa-alueella on oma tehtävänsä terveyden ylläpidossa. Siksi onkin vaikea sanoa, mitkä asiat ovat terveyden säilymisen kannalta kaikista oleellisimmat. Yleisesti voidaan sanoa, että ihmisen kannattaa pyrkiä mahdollisimman hyvään, mielekkääseen ja tasapainoiseen elämään, johon kuuluu hauskanpitoa ja kurinalaisuutta kohtuullisessa määrin. Liikaa terveydestä ei kuitenkaan kannata huolehtia, sillä se saattaa viedä ilon elämästä. Terveyttä ei myöskään koskaan voi täysin ennakoida.